Miten käsityksemme rajoittavat muutosvastarinnan arvon tunnistamista?
Muutosvastarinnalla on arvo, joka jää valitettavan usein hyödyntämättä, sillä käsityksemme muutosvastarinnasta saattaa olla hyvinkin rajallinen.
Saatamme kokea, että hyvinkin argumentoidut, kriittiset ajatukset ja näkemykset, jotka haastavat mahdollisesti muutoksen tarkoituksen ja meidän oman ajattelumme ja näkemyksemme muutoksesta, ovat muutosvastarintaa.
Mutta onko se muutosvastarintaa?
Syntyykö negatiivinen käsitys kriittisestä ajattelusta muutoskontekstissa siitä, että emme tunnista kriittistä ajattelua yhtenä onnistuneen muutoksen arvokkaimmista tekijöistä?
Saatamme kokea, että muutokseen liittyvät erilaiset, kriittiset ajatukset ja näkemykset hidastavat muutosta.
Mutta hidastaako kriittinen ajattelu muutosta?
Syntyykö muutosta hidastava vaikutus omasta haluttomuudestamme hyväksyä kriittinen ajattelu ja kriittisen ajattelun synnyttämä keskustelu osana muutosta?
Saatamme kokea, että muutoksen synnyttämät, ikäviksi koetut tunteet ja tunnereaktiot ovat muutoksessa ongelmallisia.
Mutta ovatko ne ongelmallisia?
Syntyykö käsitys ongelmallisuudesta siitä, että emme ole itse valmiita tai halukkaita kohtaamaan erilaisia tunteita ja tunnereaktioita työympäristössä?
Saatamme kokea, että muutosvastarinnan käsittely on taakka, jota emme halua kohdata.
Mutta onko muutosvastarinnan käsittely taakka?
Syntyykö käsitys taakasta siitä, että emme koe muutosvastarinnan olevan oivallinen mahdollisuus oppia ja kehittyä yhdessä?
#pohdintatuokio
Miksi me koemme muutosvastarinnan negatiivisena siitäkin huolimatta, että muutosvastarinta tarjoaa meille arvokkaita ideoita muutoksen onnistumisen mahdollistamiseksi?
Oletko kiinnostunut kuulemaan lisää?
Ota rohkeasti yhteyttä. Vaihdan mielelläni ajatuksia miten organisaation tulevaisuutta on mahdollista rakentaa onnistuneesti.
Seuraa minua myös LinkedInissä ja poimi tuoreimmat vinkit ensimmäisten joukossa.