Miten organisaation toiminnan jatkuvan parantamisen lähestymistavat eroavat toisistaan?
Organisaation toiminnan jatkuvan parantamisen lähestymistapoja on useita. Kestävien organisaation toiminnan muutosten - muutosten, jotka parantavat operatiivista tehokkuutta ja optimoivat arvonluontia - luominen edellyttää sekä reaktiivista että proaktiivista jatkuvaa parantamista.
Reaktiivinen jatkuva parantaminen
Yksittäisten prosessien, erilaisten toimintojen ja tehtävien jatkuva parantaminen on ehkä tunnetuin ja suosituin jatkuvan parantamisen lähestymistapa. Sen suosio pohjautuu nopeaan ja vähän suunnittelua vaativaan toimintatapaan. Esimerkiksi eri prosessien, erilaisissa toiminnoissa ja tehtävissä havaitut ongelmat voidaan ratkaista nopeasti ilman laajempaa suunnittelua ja ongelman ratkaiseviin, korjaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä välittömästi tai erittäin nopealla aikataululla.
Kyseessä on arjen toiminnassa tapahtuvien jatkuvien, pienten, inkrementaalisten muutosten toteuttaminen. Heikkoutena tässä kyseisessä lähestymistavassa on se, että se saattaa johtaa osaoptimointiin elleivät muutokset tue yhteisen vision saavuttamista. Lähestymistapa on reaktiivinen ja liittyy vahvasti toiminnassa esiintyvien hukkien poistamiseen.
Proaktiivinen jatkuva parantaminen
Edellä mainitun jatkuvan parantamisen lähestymistavan vastakohtana on systeemitason jatkuva parantaminen. Systeemitasolla tapahtuva jatkuva parantaminen on strategisempaa, pidemmän aikajänteen suunnittelua, jossa suunnitellut jatkuvan parantamisen toimenpiteet liittyvät toisiinsa ja koskevat organisaatiossa esiintyviä systeemitason ongelmia.
Systeemitason jatkuvan parantamisen toimenpiteiden hyötyarvo on suuri. Näitä toimenpiteitä toteutetaan kuitenkin harvemmin, ja ne vaativat pitkäaikaista, kokonaisvaltaista koordinointia. Lähestymistapa on proaktiivinen ja liittyy vahvasti sujuvan toiminnan esteiden poistamiseen.
Muut jatkuvan parantaminen lähestymistavat
Muut jatkuvan parantamisen – kontekstissa, jossa on kyse ”vanhoilla säännöillä pelattavasta vanhasta pelistä” - lähestymistavat ovat:
Kahden, toisiinsa peräkkäin linkittyvän prosessin yhtäaikainen jatkuva parantaminen. Linkittyvät prosessit muodostavat eräänlaisen linjan, jota jatkuvan parantamisen toimenpiteet koskevat.
Arvovirran jatkuva parantaminen. Arvovirta muodostuu useista eri prosesseista, jotka on yhdistetty ja strukturoitu arvovirroiksi. Arvovirtoihin kytkeytyvät organisaation eri toimintojen lisäksi asiakkaat ja kumppanit. Arvovirtaan tehtävät parannukset vaikuttavat useisiin eri prosesseihin.
Toisiinsa yhteydessä, kytköksissä olevien eri arvovirtojen muodostaman kokonaisuuden jatkuva, kokonaisvaltainen parantaminen.
Riippumatta valitusta lähestymistavasta, tavoitteena on tunnistaa ne muutokset, jotka tekevät organisaatiosta paremman.
Oletko kiinnostunut kuulemaan lisää?
Ota rohkeasti yhteyttä. Vaihdan mielelläni ajatuksia miten organisaation tulevaisuutta on mahdollista rakentaa onnistuneesti.
Seuraa minua myös LinkedInissä ja poimi tuoreimmat vinkit ensimmäisten joukossa.